10 vuotta

Hyvänen aika. Huomaamattani olen ohittanut syntymäpäivän. Eilen 20.3.2016 tämä blogi täytti kymmenen vuotta.

Aloitin blogin samoihin aikoihin, kun esikoiskirjani Vuosikirja ilmestyi. Työskentelin silloin vielä eduskunnassa. Työhuoneeni oven sai myös kiinni, ja eduskuntatalon ylimmässä kerroksessa viilailin esikoisrunokokoelman lisäksi myös seuraavana vuonna ilmestynyttä romaaniani.

Vanhoihin kirjoituksiin palaaminen tuntuu erikoiselta, monessa mielessä kummalliselta. En ole varma tunnistanko silloista itseäni enää. Omia kirjojani en ole koskaan pystynyt lukemaan niiden ilmestymisen jälkeen.

Vuonna 2006 sosiaalinen media ei vielä ollut noussut siivilleen. Blogaukset olivat sen myötä erilaisia, lyhyempiä, vähän samanlaisia kuin Facebook-päivitykset tai twiittaukset. Blogeissa keskusteltiin paljon enemmän kuin nykyään.

Jotkut ovat ennustaneet sosiaalisen median tappavan blogit kokonaan. Näin ei ole tapahtunut. Uusi teknologia ei läheskään aina syrjäytä vanhaa, vaan tulee sen rinnalle. Kun televisio keksittiin, monet olivat varmoja, että radio katoaa. Kuka nyt pelkkää ääntä kuuntelisi, jos kuvaakin on tarjolla? Näin ei tapahtunut, vaan radio on yhä suosituimpia medioita. Teknouskovaiset ovat ennustaneet kuolemaa myös kirjoiksi kutsutuille paperisille käyttöliittymille. Ainakaan lähitulevaisuudessa näin ei näytä käyvän, e-kirjat ovat vakiintuneet vain yhdeksi uudeksi tavaksi lukea tekstejä.