Jostain syystä minut pyydetään usein puhumaan niin sanotuista ajankohtaisista asioista. Mikäpä siinä, on minulla toki mielipiteitä siinä missä kenellä tahansa. Olkaa hyvä, saa olla erimieltä!
Vuosi 2025 kului osittain ulkomailla, osittain Suomessa. Enemmän kuitenkin Suomessa verrattuna muutamaan viime vuoteen, mikä oli mukavaa. Tammikuu meni pääosin Lissabonissa. Lämmintä siellä toki on
Ei niin kauan sitten useimpien kirjojen elinkaari oli lyhyt. Vain äärimmäisen harvoista teoksista otettiin uusia painoksia, kun muutama vuosi oli kulunut niiden ilmestymisestä. Nykyään sen
Yli taivaan / Päivät niinkuin varisparvi raahautuu, laulaa Miljoonasateen Heikki Salo kappaleessa Marraskuu. Sitä se on, marraskuu. Harmaus käy kiinni ja kietoo sinut märkään halaukseensa.
”Kun sinä vihdoin pysähdyt katsomaan hyvin kauniita puita, et sinä enää ole entisesi.” Näin siis Paavo Haavikko kokoelmassaan Runoja matkalta salmen ylitse (1973). Tänä kesänä
Kesä on alkamaisillaan ja elämäni siirtyy hiljakseen Kangasalle. Sitä ennen olen kuitenkin juossut keskusteluohjelmissa ja podcasteissa. Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoontui jälleen 16.5. Aiheina tällä kertaa: Euroviisut,
Palasin Portugalista Suomeen ja yllätyksekseni täällä on melkeinpä leppeämpi sää kuin siellä! Talvimyrskyt raivosivat viikkokaupalla Euroopan luoteiskulmassa ja Atlantin sadetta riitti. Ennen lähtöä kävin vielä
Portugali-elämäni jatkui maaliskuussa tutkimusmatkoilla kahteen kaupunkiin. Viidenkymmenen kilometrin päässä Lissabonista etelään sijaitsee Setúbal, missä minua kiinnosti erityisesti runoilija Manuel Maria Barbosa du Bocage. Vuonna 1765
Jälleen Lissabonissa, tällä kertaa vain lyhyen aikaa. Mitä säähän tulee, Portugalin talvi on kieltämättä lempeämpi kuin Suomen. Tammikuu on vähän kuin toukokuu Suomessa, juuri nyt
Sinne se jälleen hujahti, vuosi elämää. Puolet vuodesta 2024 asuin vielä Jerusalemissa, jonne muutimme syyskuussa 2023, kuukausi ennen sodan alkamista. Vuosi muistutti minua jälleen kerran