Geneve

Suomessa kohistaan parhaillaan tasa-arvoisesta avioliittolaista. Minä sen sijaan saavuin Geneveen, mutta osittain samoissa asioissa.

PEN International ja ja Suomen pysyvä edustusto Genevessä järjestivät eilen tilaisuuden Out/Spoken: Africa Writing Queer Identity in a Time of Homophobia. Minun tehtävänäni oli yleisen kirjallisuus- ja ihmisoikeuslobbauksen lisäksi haastatella nigerialaista kirjailijaa Jude Dibiaa, joka joutui vainon takia pakenemaan kotimaastaan.

Tilaisuutta varten luin Dibian esikoisromaanin Walking with Shadows (2005). Kirjan päähenkilö on kaappiin palannut homomies Adrian, jonka elämä romahtaa kun hänen salaisuutensa paljastuu. Teoksesta kirjoittautuu esiin tarkkanäköinen kuvaus nigerialaisen ylemmän keskiluokan elämästä yleensä. Porvariston hillitty ahdistus näkyy olevan ehtymätön lähde romaanikirjallisuudelle maailman jokaisessa kolkassa.

Ai miksikö olemme juuri Genevessä? Siksi, että se on yksi maailman ihmisoikeuspääkaupungeista, missä kokoontuu mm. YK:n ihmisoikeusneuvosto. Sen myötä yleisö koostui eri maiden diplomaateista, ihmisoikeusjärjestöjen työntekijöistä ja journalisteista. Hyviä keskusteluja, viisaita ihmisiä.

Huomenna vedän henkeä käyn ehkä Jean-Jacques Rousseau -museossa, vaikka en erityisemmin kaikkia hänen filosofia ajatuksiaan kannatakaan. Aatehistoriallista merkitystä geneveläisfilosofilla toki on.

Kiitokset vielä suurlähettiläs Päivi Kairamolle, jonka virka-asunnossa tilaisuus järjestettiin.