Martel, Munro ja Atwood

Matkalle lähtiessä yksi tärkeä seikka on mukaan otettavan luettavan valinta. Lähes aina tulee pakattua aivan liikaa. Olen moneen kertaan ulkoiluttanut kaukomailla kasapäin kirjoja, joita en ole ehtinyt lukea.

Tästä viisastuneena otan nyt mukaan vain yhden kirjan. Mutta minkä?

Ensi lauantaina suuntaan Kanadaan. PEN Internationalin 81. kongressi järjestetään tänä vuonna Québec Cityssä. Kongressi alkaa maanantaina, mutta PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsenenä matkustan sinne jo aikaisemmin säätämään yhtä ja tuhatta asiaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että iso osa ajasta kuluu asiapapereita kokouksissa hypistellessä. Sen vastapainoksi tuumiskelen nyt, mitä kanadalaista kirjallisuutta pakkaisin mukaan asiakirjaröykkiöiden vastapainoksi.

Hyllystäni löytyy Margaret Atwoodin runokokoelma Myös sinun nimesi (Suom. Tero Valkonen, WSOY 2001). Olen lukenut sen kauan sitten, mutta nyt voisin lukea uudestaan. Atwoodin nimi on mainittu usein Nobel-veikkauksissa. Vuoden 2015 palkinnon saaja selviää huomenna torstaina.

Atwood on myös yksi kongressin kunniavieraista, samoin Yann Martel. Hänet tosin jo tapasin viime vuoden kongressissa Kirgisian Biskhkekissä. Yannin isä, runoilija ja kääntäjä Émile Martel on järjestävän PEN-keskuksen Québec PENin puheenjohtaja. Kaikki tuntevat Yann Martelin Piin elämä –teoksen (Suom. Helena Butzöw), mutta viime vuonna häneltä ilmestyi suomeksi romaani Beatrice ja Vergilius (suom. Torsti Lehtinen, Minerva 2014), jonka äskettäin ostin.

Ja sitten on tietysti Alice Munro, vuoden 2013 nobelisti. En ole vielä lukenut häneltä mitään, ehkä olisi viimein aika.

Joku näistä siis.