En tiedä, koska ja miten tähän päädyttiin. Kulttuurijournalismissa vaikutusvalta on vaivihkaa siirtynyt kriitikoilta valokuvaajille ja niille, jotka päättävät kuvien koosta lehdessä. Kirja-arvostelu ilman kirjailijan kuvaa on sama kuin ei ollenkaan arvostelua. Kirjallisen uran nousut ja laskut voi päätellä siitä, kuinka iso kuva kirjailijasta laitetaan Helsingin Sanomiin teoksen arvostelun viereen.
Tämän aamun Hesarin perusteella erinomaisen hyvin menee Kristina Carlsonilla. Uuden romaanin (Herra Darwinin puutarhuri) arvion yläpuolella on muhkean kokoinen valokuva tekijästä. Hyvä! Ainakin Kristinan aikaisempien teosten perusteella tämä on ansaittua. Käyn heti lukemahan kun saan näppeihini.
4 Comments
Valokuvaajalle maksetaan kai sama summa riippumatta siitä, kuinka iso kuva on. Siksi lehtitalojen kannattaa laittaa iso kuva ja vähän tekstiä 🙂
Mielenkiintoinen pointsi. Jotkut kuvaajat kai ovat kuukausipalkalla, mutta yhä harvemmat.
Yksi freelance-toimittajatuttu kertoi taannoin, että nykyään pyydetään lyhyempiä juttuja ja viereen painetaan entistä isompia kuvia…
Hmm.. olen kyllä tähän asti pitänyt kiinnostavimpina kirjoina niitä, joita ei arvostella kuvan kera. Minusta on kuitenkin olennaisempaa, että itse kirja-arvostelusta saisi edes jonkun tolkun. Tässä taannoin kun oli Hesarissa harmillisesti eräs arviointi, josta ei edes saanut kunnolla selvää.