Uutinen Bernhard Schlinkin Lukijan filmatisoinnista toi muistoja mieleen. Eikä ihan pienestä aiheesta, vaan siitä, miksi teen nykyään sitä, mitä teen.
Nimittäin. Keväällä 2001 asuin Berliinissä ja päkersin loppuun väitöskirjaani. Kiinnostus tutkimuksen tekoon oli vähäistä. Sattumalta kirjakaupasta tarttui mukaan Humboldt Universitätin julkisoikeuden ja oikeusfilosofian professori Bernhard Schlinkin romaani Der Vorleser. Kehnohkolla saksan taidollanikin tajusin, että kirja oli hemmetin mainio. Jos Schlink, niin miksen minäkin.
39 kielelle käännetty Lukija oli ensimmäinen saksalainen romaani, joka nousi New York Timesin bestsellerlistan kärkeen. Sen myötä Hollywood-koneisto kävi siihen kiinni ja elokuva on tulossa Suomeenkin maaliskuussa. Aavistuksen huolestun. Toki Hollywoodista tulee silloin tällöin kiinnostaviakin elokuvia, mutta olisin toivonut saksalaisten itse filmatisoivan Lukijan. Viime vuosina Saksasta on tullut erinomaisia elokuvia, kuten Toisten elämä (Das Leben der Anderen) ja Hitlerin viimeisistä päivistä kertova Perikato (Der Untergang).
Mutta silti aion mennä katsomaan.
3 Comments
Lukija on upea kirja ja Toisten elämä paras elokuva vuosiin.
Meemihaaste sinulle: kuusi satunnaista totuutta itsestäsi.
Arvi!
Olen hivenen huono avautumaan; tai siis pelkään että kirjoittamiselta lähtee ponnin jos kirjoitan kaiken suoraan esille…