Postiluukkuun kolisseiden Kirjailijaliiton papereiden lukeminen oli jälleen lohdutonta puuhaa. Kirjailijan kaunokirjallisesta työstä vuonna 2005 saama mediaanitulo oli 2000 euroa. Vuodessa. Aika harva lähtee tuolla rahalla töihin, siis jos saisi vain 2000 euroa kuukaudessa.
Tavanomaisen voivottelun ja vikinän sijaan ehdotanpa nyt kahta keinoa, jolla kurjuusrajalla kiikkuvien kirjailijoiden tilanetta voitaisiin edes vähän parantaa:
1) Hyvitysmaksu e-kirjojen lukulaitteista. Hyvitysmaksua kerätään vastineeksi siitä, että kopiointi yksityiseen käyttöön on laillista. Siksi muun muassa tyhjien CD-levyjen, MP3-soittimien ja tallentavien digiboxien hinnasta pieni osa tilitetään tekijänoikeusjärjestöjen kautta tekijöille. Esimerkiksi tyhjän CD-levyn hinnasta tämä on noin 20 senttiä. Jaettavaa on kertynyt ainakin taannoin noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kirjailijoita tämä ei ole koskenut, mutta nyt kun sähkökirja rynnii markkinoille, olisi vähintäänkin kohtuullista, että myös lukulaitteiden myyntihinnasta kerättäisiin hyvitysmaksua, joka jaettaisiin kirjailijoille ja kääntäjille.
2) Domaine public payant. Tämä on ranskankielistä juristislangia ja tarkoittaa joissakin maissa käytössä olevaa järjestelmää, jossa tekijänoikeudesta vapaista teoksista suoritetaan pieni maksu rahastoon. Kerätyistä varoista jaetaan apurahoja luovan työn tekijöille. Esimerkki: Seitsemän veljestä -teoksen tekijänoikeudellinen suoja-aika on päättynyt (70 vuotta tekijän kuolemasta). Kuka tahansa saa julkaista sen vapaasti. Ja sitähän julkaistaan: se on eräänkin tunnetun pokkarisarjan myydyin teos. Kustantajille tämä on tuottaisaa puuhaa, tekijälle ei tarvitse maksaa mitään. Samoin näkyy olevan myytävänä ulkomaisten klassikkojen vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita suomennoksia. Ei liene kohtuuton toive, jos näiden teosten myyntituloista pieni osa kerättäisiin kirjailijoille ja kääntäjille. Luulenpa, että A. Kivi olisi tyytyväinen, jos tietäisi näin käyvän hänen kirjojensa suhteen.
6 Comments
Onhan kirjailijalla sekin mahdollisuus, että kirjoittaa jotain, joka on riittävän hyvää, että joku suostuu siitä maksamaan. Muurarin on muurattava kelvollinen seinä ja kokin valmistettava kelvollinen ateria, jos aikoo elää työllään. Ellei tämä onnistu, on vaihdettava ammattia.
Mutta ei, kirjailija yrittää kehitellä rahoitusautomaatteja, jotka turvaisivat hänen toimeentulonsa riippumatta siitä, osaako ja viitsiikö hän kirjoittaa mitään lukemisen arvoista.
Kirjailija sanoo, että ”aika harva lähtee tuolla rahalla töihin, siis jos saisi vain 2000 euroa kuukaudessa”. Eihän kirjailijan tarvitse lähteä töihin, hän saa jäädä kotiin. Muurari ja kokki (ynnä moni muu) lähtee töihin joka päivä.
Noista hyvitysmaksuista. Vaikka pidänkin musiikin hyvitysmaksujärjestelmää perusteltuna, en a) usko sen tulevaisuuteen edes musiikin puolella ja b) näe perusteluja laajentaa sitä digikirjoihin.
a) Fyysiset media (kovalevyt, cd-r:t, mp3-soittimet) jne. ovat eilisen teknologiaa. Tieto on tulevaisuudessa vain ”jossain” ”pilvessä”. Silloin hyvitystä ei voida sitoa formaatteihin.
Hyvitysmaksu pitäisi muuttaa ”laajakaistamaksuksi”, jonka en usko nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä onnistuvan. Musiikin ”yksityinen kopionti” on niin laajamittaista, että jotenkin sitä tulisi kompensoida.
Ainakin omalla kohdallani hyvitysmaksu on muuten ollut jokseenkin ”epäreilu”. En ole käyttänyt yhtään ainutta cd-r:ää tai kovalevyä yksityiseen kopiointiin, vaan olen täyttänyt niitä omalla tuotannollani.
Toisaalta taas olen tänäkin vuonna nauttinut ESEK:n apurahoista, jotka rahoitetaan hyvitysmaksuilla. Taidan olla voiton puolella. 🙂
b) Olen ollut parin kuukauden ajan iPadin onnellinen omistaja ja olen lukenut sillä myös digitaalisia kirjoja.
Toisin kuin musiikkia, minulla ei ole mitään mahdollisuuksia kopioida laitteelle kirjoja laittomasti tai ”kaverilta yksityisesti kopioiden”. Amazonin Kindlereaderissa olen maksanut jokaisesta kirjasta, jonka olen ladannut ja sama pätee myös iBookStoreen, jahka saavat Suomen kaupan auki. Yksityisen kopionnin perustelu ei siis digikirjojen kohdalla toimi, koska suljettu päätelaiteohjelmisto _estää_ yksityisen kopioinnin. Ei ole mitä korvata.
—-
Kirjailijoiden huonot mahdollisuudet toteuttaa lahjakkuuttaan meidän kaikkien iloksi kotimarkkinoidemme pienuudesta johtuen on ongelma, johon pitäisi mielestäni vastata laajemmalla apurahoituksella. Orkesterilaitokseen laitetaan n. 70m? vuodessa. Paljonko kirjallisuuteen?
Kirjoittaminen tulisi nähdä myös laajemmin kuin vain ”kirjoina”. On jopa muutamia taiteellisesti korkeatasoisia blogeja, joiden kirjoittajille voisin helposti myöntää muutaman kuukauden työskentelyapurahoja, jos se helpottaisi keskittymistä sisällöntuotantoon.
Oi mikä suloinen provokommentti fiksun blogialoituksen perässä, kansalliskirjailijamme, oman aikansa myyntitykin, päivän kunniaksi ja piristykseksi!
Aika paljon kulttuuriperintöä olisi tosiaan jäänyt saamatta, jos kuvio olisi perustunut vain siihen, kuinka paljon kansa on taideteoksesta sillä hetkellä valmis maksamaan. Sama koskee tiedettä: on tuettava monta pientä asiaa, että syntyy myös jokin suuri asia.
Fiktiivisestä näkökulmasta olisi toki hauska asua maassa, jossa olisi vain muurareita – ja jossa olisi siis myös vain tiilitaloja.
Näin. Sinikan vastaus tuohon ensimmäiseen puuskahdukseen oli hyvä. Niin kauan kuin taidetta on ollut, se on ollut riippuvainen ei-kaupallisin perustein jaetusta tuesta. Ilman mesenaatteja melkoinen osa esimerkiksi klassisesta musiikista olisi jäänyt syntymättä, sama pätee kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen. Ehkä joidenkin mielestä tämä olisi hyvä, mutta luulen, että he ovat vähemmistö.
Hannun pointsista en ihan saanut kiinni. Se, että sisällöt menevät pilvipalveluihin ei poista esim. lukulaitteiden tai musiikin kuuntelulaitteiden tarvetta. Niistä hyvitysmaksujen kerääminen on mainio keino tukea kulttuuria rasittamatta valtion budjettia.
Ai niin. Kuten Facebookin puolella jo kerroin, pääsin markkinoimaan ideaa hyvitysmaksun ulottamisesta e-kirjojen lukulaitteisiin ministeri Wallinille eduskunnan Arkadia-seuran tilaisuudessa tiistaina, lupasi miettiä. 🙂
No, eihän tässä sitten mitään hätää ole kun suhteet Walliniin on kunnossa.