Eilen jaettiin jälleen Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto. En harmikseni päässyt mukaan juhliin, koska olen Strasbourgissa. Kirjailijadelegaatiomme (Pajtim Statovci, Heikki Karjalainen ja Juha Itkonen) tapasi ison joukon europarlamentaarikkoja käynnissä olevan EU:n tekijänoikeusuudistuksen tiimoilta. Suomalaismepeistä mukana olivat muun muassa Henna Virkkunen, Miapetra Kumpula-Natri, Liisa Jaakonsaari ja Nils Torvalds. Hyviä keskusteluja!
Kirjakaupassa käydessäni huokaisin kateudesta. Jostain syystä lukeminen ja kirja-ala eivät Ranskassa ole sellaisissa vaikeuksissa kuin Suomessa. Quai des Brumes -kirjakaupassa oli tarjolla hyllymetreittäin myös vähälevikkistä kirjallisuutta kuten runoutta ja filosofiaa.
Samaan aikaan Suomessa on syystäkin huolestuttu nuorten lukuinnon romahtamisesta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti äskettäin kansallisen lukutaitofoorumin asiaa pohtimaan.
Aamiaisella päivän lehtiä lukiessani silmiini osui kirjallisuuspalkintouutinen. Ranskan suurin kirjallisuuspalkinto, Suomen Finlandiaa vastaava Concourt jaettiin jo muutama viikko sitten. Nyt julkistettiin koululaisten tai lukiolaisten Concourt-palkinto (Le Prix Goncourt des lycéens), jonka sai tänä vuonna Alice Zeniter teoksestaan L’Art de perdre. Kyseessä ei ole lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto vaan yleinen kirjallisuuspalkinto, joka huomioidaan Ranskassa laajalti. Opetusministeriön suojissa jaetun palkinnon valintaprosessiin osallistuu tuhansia koululaisia eri puolilta maata. Oppilaat eivät ole pelkän hyvää tarkoittavan valistuksen kohteita, vaan vaikuttavat asiaan oikeasti. Oppilaitoksissa järjestetään tilaisuuksia, joissa ehdokkaista keskustellaan. Sen jälkeen oppilaat valitsevat edustajiaan alueellisiin kirjaraateihin, ja lopulta koko maan yhteiseen palkintoraatiin, jossa palkinnosta lopulta päätetään.
Mitä jos Suomeenkin perustettaisiin korkean profiilin kirjallisuuspalkinto, jonka koululaiset valitsisivat? Nykyäänhän tilanne on se, että melkein kaikissa kirjallisuuspalkinnoissa keski-ikäiset ihmiset valitsevat keski-ikäisen ihmisen kirjoittaman kirjan voittajaksi. Ei ehkä pidä ihmetellä, jos kirjat kiinnostavat lähinnä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia ihmisiä.
1 Comment
[…] sitten olin Strasbourgissa puhumassa Euroopan parlamentin jäsenille tekijänoikeuksista. Samalla kävin ostoksilla yhdessä kaupungin kirjakaupoista ja mukaani lähti filosofi Paul […]