00-luku kääntyy kohti loppua. Tuhannet journalistit, bloggaajat ja muut kirjoittajat puristavat luettavaksemme synteesejä kuluneesta vuosikymmenestä. Mutta oleellisen näkee vasta kaukaa, vielä nyt päivänpöpinä peittää terävimmänkin tarkkailijan aistit.
Otettakoon tähtäyspiste tarpeeksi kauas. Mikä on pysynyt? Aleksis Kivi on pysynyt. Kirjailija-lehden tuoreessa numerossa 4/2009 Antti Tuuri kirjoittaa saamansa Aleksis Kiven palkinnon tiimoilta. Hän muistuttaa meitä lausahduksesta, jonka mukaan suomalaisen kirjallisuuden tragedia on se, että ensimmäinen romaani on yhä paras. Lausahdus ei ole Tuurin oma, eikä edes välttämättä ihan totta, kuten Tuurikin muistuttaa (kirjallisuutta on turha kilpailuttaa). Mutta onpahan juuri sellainen kirjallisretorinen sutkaus, jollaisia ihmiset haluavat.
Kiven pysymistä on edesauttanut muiden muassa Sakari Katajamäki, joka työskentelee toimituspäällikkönä suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä. Siellä työstetään digitaalisia editioita kotimaisen kirjallisuuden klassikoista, Kivestäkin. Oleellinen pysyy.
3 Comments
Luen Seiskaa (veljestä) kerran vuodessa luvun tai enemmän. Se kyllä palkitsee.
Paitsi koska suomalainen kirjallisuus tulee ulos metsästä kaupunkiin? Kivestä ei ole tässä apua.
”Paitsi koska suomalainen kirjallisuus tulee ulos metsästä kaupunkiin? ”
Toivottavasi ei koskaan.