Oikeastaan olen jo lähtökuopissa. Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä alkaa pian PEN Internationalin vuosittainen kongressi ja huomenna on edessä pitkä lento yli Aasian. Mutta ennen sitä muutama
Isoäitini veli eli isoenoni Kalevi Alajoki täyttää tänä vuonna täydet sata vuotta. Melkoinen saavutus, semminkin kun Kalevi on erinomaisessa kunnossa, teräväpäisempi kuin moni häntä puoli
Kirjoitin äsken toisaalle matkustamisesta. Yksi syy kirjoitukseen oli kulunut vuoteni, jonka aikana olen matkaillut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. PEN Internationalin hallituksen kolmihenkinen johtoryhmä on koko
Saavuin sunnuntaina Puolaan, Varsovan lähellä sijaitsevaan Oboryn kartanoon. Puolan PEN oli kutsunut koolle tapaamisen Ukrainan tilanteen tiimoilta. Tilaisuus oli poikkeuksellisen onnistunut. Venäjän PEN ja Ukrainan
Lauantaina 5.4.2014 Tampereella vietettiin filosofisen aikakauslehden niin & näin 20-vuotisjuhlia. Olen ollut niin & näin’in tilaaja alusta alkaen ja toimin lehden toimitusneuvostossa ja toimituskunnassa 2000-luvun
Torstaina 20.3. menen Vuosaaren kirjastoon, ”keskustelemaan kirjallisista teoksistani”. Haastattelijana toimii kollega, kirjailija Jani Saxell, joka tänään käväisikin täällä Snellmaninkadulla hakemassa muutaman kirjan nuuhkittavakseen. Mutta tuo
Jotkut haaveksivat täysipäiväisestä kirjailijuudesta, toiset eivät todellakaan sellaisiksi halua. Ymmärrän molempia. Yksi erinomainen perustelu täysipäiväistä, apurahoihin tai myyntituloihin perustuvaa kirjailijuutta vastaan on riippumattomuus. Jos on
Kuluneista suurkaupungeista on vaikea kirjoittaa mitään kiinnostavaa. Kaupungeista, joissa melkein kaikki ovat käyneet. Kaupungeista, joista on kirjoitettu tuhansia kirjoja ja joissa on kuvattu tuhansia elokuvia.
Ruotsi on niin lähellä, että se on kaukana. Miksi sinne kannattaa mennä, kun kaikki on lopultakin ihan samanlaista kuin Suomessa? Lähdin kuitenkin, puksuttelin ostoskeskuksella yli
Parnassossa 6-7/2013 Pauli Tapio haastattelee kirjailija Hannu Simpuraa, joka on yksi maineikkaimpia kirjoittamisen opettajia Suomessa. Simpuraa on monessa mielessä kiittäminen (tai syyttäminen) siitä, että olen