Miehet eksyvät. Karo Hämäläisen romaanista Kuudes askel

Jarkko Tontti: Miehet eksyvät

Karo Hämäläinen: Kuudes askel. Tammi 2004, 268 s.

Parnasso 3/2004, s. 71-72.

Karo Hämäläisestä on moneksi. Tunnemme hänet taloustoimittajana, tietokirjailijana, kriitikkona sekä lasten- ja nuortenkirjailijana. Kustantaja on lokeroinut Hämäläisen uusimman kirjan hänen ensimmäiseksi aikuisten romaanikseen, mutta arvelen, että Hämäläinen itse vierastaa tiukkojen raja-aitojen pystyttämistä aikuisten ja nuorten kirjojen välille. Semminkin kuin tämä käytännössä aina tarkoittaa jälkimmäisten arvon väheksymistä.

Kuudes askel luotaa ihmisten välistä etäisyyttä ja yhteyden mahdollisuutta. Tarinaa vyöryy eteenpäin neljänä näennäisesti irrallisena kertomuksena. Jyrki on helsinkiläinen matemaatikko, jonka pohdinnat ihmiskunnan verkottumisesta antavat teokselle nimen. Olemme kaikki vain kuuden ihmisen päässä kaikista muista maailman ihmisistä. Jyrki on kirjan järki, ihmisiä vierova pökkelömatemaatikko. Hän pohtii yhteyksiä mutta ei pysty niitä luomaan, ainakaan ihmisiin.

Toinen kylmien ja analyyttisten pahisten leiriin kuuluva on berliiniläinen toimittaja Jürgen. Juttua tehdäkseen hän soluttautuu uskonnolliseen yhdyskuntaan. Mutta stereotyyppiset odotukset ihmisiä manipuloivista uususkonnoista eivät pidäkään paikkansa.

Barcelonalainen valokuvaaja Jorge puolestaan innostuu markkinamiesten ihmisryhmäluokituksista, hyperkapitalismin ehdoilla toimivasta ihmisten ’yhteisyydestä’. Hän tekee aiheesta valokuvataidetta, mutta joutuu lopulta katsomaan peiliin. Mihin ryhmään ryhmien tarkastelija kuuluu?

Neljäs sankari Jyri on vastayksilö. Hän elää päinvastoin, jos ei muuten niin kiusallaan. Ja lopussa ympäri käydään, kuten odottaa voi. Jyrin oman elämän askeleet päätyvät toistamaan ns. tavallisten ihmisten elämän kaikkien kliseisimpiä kuvioita.

Jotta harmonia olisi täydellinen, on neljän J-miehen kohtalona neljä Annaa, neljä naista, joiden interventio hajottaa äijien lähtökohtaoletukset ihmisestä ja maailmasta. Harmonista, kaunista, ehkä liiaksikin.

Melkoinen osa kirjan merkityksistä nojaa aikalaiskulttuurin, erityisesti tuotemerkkien tuntemukseen. Lukijan pitää tietää millaiset ihmiset katsovat Bumtsibumia ja millainen lentoyhtiö on Buzz. Tämä toki helpottaa otteen saamista tarinasta, mutta jo muutaman vuoden kuluttua Kuudes askel voi tuntua mitä oudoimmalta luettavalta. Ajan viisaudenhammas puraisee kolumnityyliseen kerrontaan armotta.

Hämäläisen kerronta rullaa. Hän ei ole kielellisillä irtiotoilla revittelevä lyyrikko vaan selkeää kerrontaa iskevä tarinantekijä. Tekstin äärelle ei tarvitse pysähtyä äimistelemään kielen ihmeellisyyttä, sitä lukee kuten tarinaa pitää. Hyvää työtä.

Jarkko Tontti