”Kesä jatkuu. Kesä.”, kirjoitti Lauri Viita runossaan Onni. Niin jatkuu ja näkymäni ikkunasta on myös melkein kuin samasta runosta: ”Ikkunan edessä pystyyn kuivunut omenapuu.” Tai oli. Minun omenapuulleni tuli lähtö pihan myllertäneiden putkitöiden myötä.
Sienet ovat saapuneet ja sato on tänä vuonna ollut hyvä. Taavista on ollut suuri apu kantarellien metsästämisessä.
Kuluneet viikot ovat paljolti menneet ensi vuonna ilmestyvän romaanin Unohdus työstämisessä. Hivenen muutakin toki. Suomi alkaa käynnistyä lomakauden jälkeen ja minäkin menin pitkähkön tauon jälkeen YLEn Kultuuriykkösen Perjantaistudion vieraaksi 14.8.2026. Kanssani studiossa olivat Helena Ranta ja Ville Hänninen. Ville Talola juonsi.
Pohdimme muun muassa poliisin mahdollista mainekriisiä Tuusulan mopovälikohtauksen jäljiltä sekä Cambridgen yliopiston professori Jason Ardayn paljastumista huijariksi – ja sitä, mitä tapaus kertoi tieteestä ja kulttuurista. Hiroshiman muistopäivän jälkimainingeissa tuumiskelimme, toimiiko ydinasepelote enää. Lisäksi puhuimme kirjailija Pirkko Arhippan 800 000 euron stipendilahjoituksesta Kirjailijaliitolle ja lopuksi mainoksessa pastaa syövästä Einsteinista: mikä oikeus ihmisellä on omiin kasvoihinsa kuolemansa jälkeen?
Täällä kuunneltavissa ja täällä katseltavissa.
Vähän aikaisemmin olin Asiastudiossa Sanna Ukkolan Turvaton tila -ohjelmassa. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapalan kanssa tuumimme ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita kuten sisäministeri Mari Rantasen Schengen-lausuntoa ja puolueiden tuoreimpia kannatusmittauksia. Lisäksi mietimme alaikäisten rikosepäiltyjen säilöönottolakiin tehtyjä viilauksia, väkivaltaa kouluissa, sukupuolten välistä poliittista polarisaatiota sekä valtion alijäämäisiä budjetteja.
No comment yet, add your voice below!