TONTIN BLOGI
Mielipiteitä, päiväkirjaa, ajankohtaista.
Tänään 21. maaliskuuta on Yhdistyneiden kansakuntien Maailman runouden päivä (World Poetry Day). Suomessa sitä ei juurikaan huomioida, en tiedä miksi. Viisitoista vuotta sitten ilmestyneessä esikoisrunokokoelmassani
Siinä se on. Kahdestoista kirjani, romaani Haava (Otava, 2021) ilmestyi keskelle kylmää koronatalvea. Kirjailija on väsynyt ja onnellinen. Ei tämä ihan samalta tunnu kuin viisitoista
Muistelin edellisessä kirjoituksessa muun ohessa suomentaja Tarja Roinilaa. Tänään 27. tammikuuta olisi ollut hänen syntymäpäivänsä. Kas sattumaa. Outojen mutkien kautta havahduin juuri tänään vanhaan kirjoitukseeni,
En ole aikaisemmin harrastanut vuosikatsauksia. Mutta nyt sellaisen teen. Yksi syy on se, että vuoden 2020 aikana olen järjestänyt arkistojani, joka onkin ollut melkoinen ponnistus.
Mitä yhteistä on Marvelin supersankareilla ja László Krasznahorkain taideromaani Saatanatangolla ja siitä tehdyllä Béla Tarrin seitsentuntisella elokuvalla? Monenlaista, semminkin kun mukaan keitokseen tuodaan vielä psykoterapiat
Tätä kirjoittaessani minun pitäisi olla kirjallisuusfestivaaleilla Meksikossa. Koronan takia nekin lopulta peruttiin. Mutta etänä toteutettiin pienimuotoinen runoesitys, minun lisäkseni kaksi muuta runoiljaa. Espanjankieliset käännökset runoista
Kesä on auttamatta ohi ja minäkin olen palannut maalta tuuliseen reuna-Suomeen. Syksy on kirjamaailmassa perinteisesti säpäkkää aikaa. Tänä vuonna kaikki on toisin kiitos COVID-19-pandemian. Syksyn
Lähes jokavuotinen kesäperinteeni katkesi tänä vuonna koronaan. Nimittäin Vanhan kirjallisuuden päivillä vieraileminen. Mutta etänä toteutui tämäkin. Katja Ruohonen haastatteli uudesta runokokoelmasta Lain laita. Kuten toukokuussa
Olipas mukavaa. Dosentti Markku Koivusalo haastatteli minua Hietsun paviljongin kirjallisuussalongissa. Yli tunti keskustelua oikeasti tärkeistä asioista: rakkaudesta ja kuolemasta, muistista ja unohduksesta, totuuden mahdollisuudesta kirjallisuudessa.